Vesivoimatilanne

Ruotsin ja Suomen vesivoimatilanne on yhä erittäin korkea.

Viime viikolla Suomen vesivarastoissa oli hieman vähemmän vettä kuin edellisellä ennätysviikolla. Jos alamäki on alkanut, se antaa vesivoimayrityksille mahdollisuuden säännöstellä tuotantoaan ja nostaa sähkön hintaa.

Näin ei kuitenkaan historian valossa pitäisi olla. Viime vuonna vesivarastot kasvoivat kaikissa Pohjoismaissa lokakuun loppuun asti.

Myös Ruotsissa vesivoimavarastot vain lisääntyivät viime viikolla. Ruotsissa vesivoiman määrä ei ole yhtä poikkeuksellisen korkealla kuin Suomessa. Viikolla 31 (viime viikko) Suomessa oli tänä vuonna 4390 GWh vettä varastossa ja viime vuonna 3301 GWh. Tuo on aika valtava ero. Ruotsissa vastaavat luvut ovat 29841 GWh ja 26761 GWh, ja Norjassa 71017 GWh ja 63364 GWh.

Suomen vesitilanne on hämmästyttävän eri muotoinen kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa vesitilanne nousi keväällä hetkessä neljänneksen viime vuotta korkeammalle ja siellä se on tasaisesti pysynyt. Muissa Pohjoismaissa on odotettavissa tasaista nousua marraskuuhun asti.

Viime vuonna elokuussa oli Suomessa myös pieni lasku. Olisi kilttiä mökkiläisiä kohtaan käyttää mahdollisimman paljon vettä elokuussa etteivät syyssateet nosta veden pintaa niin korkealle. Jotenkin kuitenkin epäilen, ettei tuo ole ilmiön syy. En myöskään usko ilmiön toistuvan tänä vuonna.

Suomessa ei ole vesivoimaa niin paljoa, että sillä olisi kovin suurta merkitystä sähkön hinnalle. Kuten ensimmäisestä kaaviosta näkyy, Ruotsissa on kymmenen kertaa enemmän vesivoimaa kuin Suomessa. Norjassa on kaksikymmentä kertaa enemmän vesivoimaa kuin Suomessa. Siitä tehtyä sähköä tuodaan Suomeen kolmannes Suomen kulutuksesta. Tuolla on merkitystä sähkön hintaan jopa Suomessa.