">
Perjantain sähkön hinta laski, mutta se on yhä ennustetta ja tähänastista kuukausikeskiarvoa korkeampi: 4,9 c/kWh. Ennuste nousee vielä yhdellä kymmenyksellä tasolle 4,3 c/kWh. Tähänastinen kuukausikeskiarvo myös nousee tänään kymmenyksellä tasolle 4,4 c/kWh.
Tässä ei nyt paljoa auta, vaikka melkein puolet (7:9) jäljellä olevista päivistä on viikonloppuja (+pitkäperjantai). Kuukauden hinta tulee olemaan paljon kovempi kuin kuun alussa ennustin.
Sääennuste on jäätävä. Kymmeneen vuorokauteen ei odoteta edes nollakelejä.
Mitään ei kuitenkaan ole periaatteessa rikki. Tanskaan odotetaan kymmeneksi vuorokaudeksi hyvin tuulisähköä lupaavaa tuulta. Mikään normaali syy ei ole muuttunut sitten kuun alun.
Se, mistä hinnan nousu perimmiltään voi johtua on se, että Norjan ja Ruotsin vesivoimavarat ovat paljon alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Viikolla 10 Norjan ja Ruotsin yhteiset vesivoimavarat olivat 44000 megawattituntia, kun viime vuonna ne olivat 57000 megawattituntia. Pohja alkaa häämöttää, ja voimalat alkavat hidastella sähkön tuotantoa. Tilanne Suomessa on päinvastainen: vesivoimaa on enemmän kuin viime vuonna. Vesivoimaa on kuitenkin Suomessa naurettavan vähän, vain 2400 megawattituntia eli sillä ei tässä pelissä ole merkitystä. Norjan vuorten lumi alkaa sulaa vasta noin viikolla 19 eli äitienpäivään asti Pohjoismaiden vesivarat vähenevät (vaikka Suomessa sulamisen pitäisi alkaakin jo monta viikkoa aikaisemmin, viime vuonna viikko 15 oli Suomessa kuivin viikko).
Perjantain kalliit tunnit ovat 8.00 - 11.00. Myös tätä edeltävä ja seuraava tunti on keskimääräistä kalliimpi, samoin kuin illalla 19.00 - 21.00. Muu vuorokausi on päivän keskihintaa halvempi. Päivä noudattelee siis Ruotsin ruuhka-aikoja enemmänkin kuin Suomen.
Kohonneesta hintatasosta huolimatta sähkön hinta ei ole vielä lähelläkään öljylämmityksen hintatasoa 5,7 c/kWh. Tuo hintataso ylitetään perjantaina aamupäivän tunteinta 8.00 - 11.00, mutta todennäköisyys sille, että sähkö on kuukausitasolla halvempi kuin öljy on yhä 99%.